Henry Ford määräsi tehtäväksi tutkimuksen Yhdysvaltain autoromuttamoissa, jotta
saataisiin selville, mitkä osat Fordin T-mallista eivät koskaan menneet rikki.
Raportissa kerrottiin, että melkein mikä tahansa osa oli havaintojen mukaan voinut
mennä rikki - paitsi olkatappi. Ford päätteli tinkimättömällä logiikalla, että
T-mallin olkatapit olivat liian hyviä ja että sen takia niiden laatua piti vastedes
pudottaa. Fordin tyly päättely oli omalla tavallaan perusteltua.
Toinen mahdollisuus olisi ollut, että T-mallin kaikki muutkin osat
olisi tehty yhtä laadukkaiksi kuin olkatapit. Silloin auto ei enää olisi ollut
Fordin T-malli vaan Rolls Royce, tämä ei ollut Fordin tavoite.
Rolls on arvostettu auto, niin on myös T-malli, ne vain ovat aivan eri hintaluokkaa. Tämän kertomuksen opetus on siinä, että auton kaikki osat valmistetaan joko Rolls Roycen tai T-mallin vaatimusten mukaan. Jos autoon tulee sekaisin näiden laatua, mitään ei voiteta mutta paljon hävitään. Tällainen auto käy kelvottomaksi silloin, kun sen heikoin osa hajoaa ja rahaa on mennyt hukkaan niihin laadukkaisiin osiin, jotka kestäisivät kulutusta vielä pitkään. Fordin ajattelu pätee autojakin paremmin eläviin olentoihin, sillä autoihin voidaan yleensä vaihtaa uudet osat kuluneiden tilalle. ...jatkuu kirjassani ilu mfg |