Siilillä on piikit,,,kalat uivat vedessä...



Miksi koiramme rähisevät yksittäiselle ihmiselle tai koiralle, kun ne taas sankassa väkijoukossa tai koiranäyttelyssä käyttäytyvät mallikelpoisesti?

Kaikkien yksittäistä saaliseläintä takaa-ajavien petoeläinten on mahdoton keskittyä tähän yhteen kohteeseen, jos näkökentässä samanaikaiseti kuhisee lukuisia samanarvoisia kohteita. Ken haluaa, voi yrittää siepata kiinni määrätyn yksilön lintuja täynnä olevasta häkistä tai kaloja vilisevästä akvaariosta. Vaikkei haluaisikaan siepata jotain tiettyä yksilöä vaan lintu kerrallaan tyhjentää koko häkin, on hämmästyttävää kuinka ankarasti on keskityttävä yhteen ainoaan lintuun, jotta saisi kouraansa yleensä jonkun niistä. Samoin on uskomattoman vaikeaa keskittyä yhteen lintuun antamatta toisen, helpommalta saaliilta näyttävän huiputta itseään. Tuskin koskaan onnistuu nappaamaan lintua tai kalaa, joka näytti helpommalta kiinniotettavalta. Koska sen edellisten sekuntien aikaisia liikkeitä ei ollut seurattu, ei voitu ennustaa sen seuraavia liikkeitä. Sitä paitsi huomaa usein kouraisseensa tyhjää kahden yhtä houkuttelevan kohteen välistä. Kun petoeläimelle tarjoutuu useita saaliita yhtaikaa, niille ilmeisesti käy juuri samoin kuin akvaariokalanpyytäjälle. Kokeelisesti on osoitettu paradoksinen seikka, että kultakalat pyytävät vähemmän vesikirppuja, jos niitä tarjotaan kerralla liian suuri määrä. Tutkan avulla automaattisesti ohjautuvat ilmatorjuntaohjukset menettelevät samalla tavalla, kun ne laukaistaan kohti lentokonelaivuetta. Jos maalit ovat lähellä toisiaan ja symmetrisesti ohjukseen nähden, ohjus asettuu lentoradalle joka kulkee kohteiden välistä. Ohjusten tavoin petoeläimiltä puuttuu kyky ummistaa silmänsä toisilta kohteilta ja keskittyä vain yhteen. Ilmeisesti yksikään saalistava petoeläin ei hyökkää tiheän lauman keskelle vaan melkein poikkeuksetta yritävät saada uhrinsa erilleen laumasta ennen kuin ne hyökkäävät.

...jatkuu kirjassani

ilu mfg