|
Miksi koiramme rähisevät yksittäiselle ihmiselle tai koiralle, kun ne taas sankassa väkijoukossa
tai koiranäyttelyssä käyttäytyvät mallikelpoisesti?
Kaikkien yksittäistä saaliseläintä takaa-ajavien petoeläinten on mahdoton keskittyä tähän yhteen
kohteeseen, jos näkökentässä samanaikaiseti kuhisee lukuisia samanarvoisia kohteita. Ken haluaa,
voi yrittää siepata kiinni määrätyn yksilön lintuja täynnä olevasta häkistä tai kaloja vilisevästä
akvaariosta. Vaikkei haluaisikaan siepata jotain tiettyä yksilöä vaan lintu kerrallaan tyhjentää
koko häkin, on hämmästyttävää kuinka ankarasti on keskityttävä yhteen ainoaan lintuun, jotta
saisi kouraansa yleensä jonkun niistä. Samoin on uskomattoman vaikeaa keskittyä yhteen lintuun
antamatta toisen, helpommalta saaliilta näyttävän huiputta itseään. Tuskin koskaan onnistuu
nappaamaan lintua tai kalaa, joka näytti helpommalta kiinniotettavalta. Koska sen edellisten
sekuntien aikaisia liikkeitä ei ollut seurattu, ei voitu ennustaa sen seuraavia liikkeitä. Sitä paitsi
huomaa usein kouraisseensa tyhjää kahden yhtä houkuttelevan kohteen välistä. Kun petoeläimelle
tarjoutuu useita saaliita yhtaikaa, niille ilmeisesti käy juuri samoin kuin akvaariokalanpyytäjälle.
Kokeelisesti on osoitettu paradoksinen seikka, että kultakalat pyytävät vähemmän vesikirppuja,
jos niitä tarjotaan kerralla liian suuri määrä. Tutkan avulla automaattisesti ohjautuvat
ilmatorjuntaohjukset menettelevät samalla tavalla, kun ne laukaistaan kohti lentokonelaivuetta.
Jos maalit ovat lähellä toisiaan ja symmetrisesti ohjukseen nähden, ohjus asettuu lentoradalle joka
kulkee kohteiden välistä. Ohjusten tavoin petoeläimiltä puuttuu kyky ummistaa silmänsä toisilta
kohteilta ja keskittyä vain yhteen. Ilmeisesti yksikään saalistava petoeläin ei hyökkää tiheän
lauman keskelle vaan melkein poikkeuksetta yritävät saada uhrinsa erilleen laumasta ennen kuin
ne hyökkäävät...
...jatkuu kirjassani ilu mfg |