Oppimisesta



Mitä parempi oppimiskyky eläimellä on, sitä enemmän sillä on hermosoluja keskushermostossa. Ihmisen oppimiskykyä selittävätkin osaltaan suuret aivot, joiden käyttökustanukset ovat huomattavat. Aivojen paino on noin kaksi prosenttia ruumiin painosta, mutta niitä palvelee 15 prosenttia sydämen verenkierrosta ja 20 prosenttia keuhkojen ottamasta hapesta. On myös huomattava, että mitä monimutkaisemmat aivot ovat, sitä alttiimmat ne ovat perinnöllisille ja muille häiriöille, jotka ilmenevät yksilön kelpoisuutta alentavana poikkeavana käyttäytymisenä. Vaistotoimintojen ja oppimisen suhteellinen osuus eläimen käyttäytymisessä riippuu siis etupäässä kunkin lajin rakenteen ja aineenvaihdunnan erityispiirteistä, jotka karkeasti ottaen ovat suhteessa lajin kehityshistorialliseen asemaan eläinkunnassa. Tämän lisäksi lajin ympäristö ja elintavat pitkälle määräävät, minkälainen reaktiotapa on adaptiivinen. Kullekin lajille on kehittynyt eri tilanteisiin perimän ohjaama kyky ja tapa oppia tai olla oppimatta...

...jatkuu kirjassani

ilu mfg