Miksi



Kun biologi asettaa kysymyksen miksi , hän ei halua tutkia maailman mielekkyyttä yleisesti tai yksittäisen ilmiön mielekkyyttä erikoisesti, vaan hän haluaisi saada tietää paljon vaatimattomammin kysymyksenasetteluin jotain aivan yksinkertaista ja periaatteellista, jota on mahdollisuu aina tutkia. Kun olemme Charles Darwinin ansiosta selvillä eliömaailman historiallisesta kehityksestä ja vieläpä niistä syistä, jotka vaikuttavat tähän kehitykseen, merkitsee kysymys miksi jotain tarkoin rajoitettua. Tiedämme, että sopeutumiskyky on eliön muotoa muuttava tekijä. Parempi voittaa aina hyvänkin. Kun jokin eliö pienen muutoksen ansiosta kykenee selviytymään lajikumppaneitaan paremmin, siitä ja sen jälkeläisistä tulee kilpailija kaikille niille lajikumppaneille, jotka eivät tätä muutosta ole kokeneet. Nämä häviävät maapallolta ennemmin tai myöhemmin. Tätä kaikkialla läsnäolevaa tapahtumaa sanotaan luonnonvalinnaksi eli selektioksi. Selektio on toinen suuresta lajinkehityksen perustekijästä. Toisena tekijänä ovat elävää materiaalia selektiolle tuottavat perintötekijöiden muutokset eli mutaatiot, joita Darwin kaukonäköisyydellään edellytti välttämättömiksi aikana, jolloin niiden olemassaoloa ei kukaan ollut vielä osoittanut. Monesta voi tuntua pettymykseltä, että elollisen luonnon muotojen rikkaus, jonka harmoninen lainalaisuus herättää kunnioitustamme on syntynyt proosallisella ja ennekaikkea kausaalisesti määräytynellä tavalla. Luonnontutkijalle on kuitenkin aina toistuvan ihailun aiheena, että luonto suorittaa kaikki hienot työnsä rikkomatta omia lakejaan vastaan.

Kysymykseemme miksi voi saada mielekkään vastauksen silloin, kun molemmat suuret perustekijät ovat vaikuttaneet juuri hahmotetulla tavalla. Ne ovat yhtä merkittäviä, kun on kysymys lajiasäilyttävästä sopeutumasta. Kysymme : Miksi kissalla on terävät, käyrät kynnet? ja heti paikalla vastaamme: Jotta se voisi pyydystää hiiriä, ei tämä ole metafyysinen teleologian tunnustus, vaan ilmaisee yksinkertaisesti, että hiirien pyynti on erikoinen suoritus, jonka lajiasäilyttävä arvo on aikaansaanut kaikille kissoille juuri tämän kynsien muodon. Tämä kysymys ei saa mielekästä vastausta, jos muutokset olisivat tuloksena pelkästä sattuman kaupasta. Kun kanoilla ja muilla kotieläimillä, joita ihminen suojelee, esintyy kaikenlaisia kirjavia ja täplikkäitä värityksiä, ei ole mielekästä kysyä syytä näiden eläinten väritykseen, koska ihminen on temmannut ne luonnonvalinnan vaikutuspiiristä, jolloin suojavärit ovat menettäneet merkityksensä. Mutta kun kuitenkin löydämme erikoistuneita säännöllisiä muotoja, jotka juuri lainmukaisuutensa vuoksi vaikuttavat tavattoman epätodellisilta, kuten esimerkiksi linnun höyhenen tai vaistomaisen käyttäytymiskaavan monimutkaisen rakenteen, voimme sulkea pois sen mahdollisuuden, että ne olisivat syntyneet sattumalta. Tällaisessa tapauksessa on pakko kysyä, millainen selektiopaine on ne tuottanut, toisin sanoen, miksi ne ovat kehittyneet sellaisiksi. Teemme nämä kysymykset toivoen ymmärrettävää vastausta ja saamme vastauksen kun kysyjä on tutkimuksissaan kyllin ahkera.

...jatkuu kirjassani

ilu mfg