Mietelmiä virtsatietulehduksista ja virtsakivistä



Täytyy näissä virtsatieongelmissa muistaa, että kaikki nämä täälläkin puhutut C-vitamiinit, metioniinit ja salmiakkihoidot ovat vain oireiden helpottamiseen tai ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja enemmän tai vähemmän kotikonsteja. Joka ikinen virtsatulehdus tai -kiviepäily kuuluu EHDOTTOMASTI eläinlääkärin silmien alle. Missään tapauksessa ei saa lähteä siitä, että jos koirallaan epäilee virtsistä voi sen kotikonstein hoitaa pois vitamiineilla. Virtsis johtuu niin monesta syystä, että on parasta tempaista koiran aamupissasta näyte puhtaaseen purkkiin ja toimittaa se eläinlääkärin tsekattavaksi. Pissa säilyy kohtuullisen hyvänä jääkaapissa noin 4 tuntia. Koko koiraa ei välttämättä tarvitse lääkäriin viedä. Hoitamaton tai huonosti hoidettu virtsis saattaa levitä munuaisiin tai aiheuttaa vakavassa tapauksessa uremian (virtsamyrkytys) jos vaikka virtsaputken tukkii virtsakivi eikä virtsa pääse ulos.

Pentuaikojen virtsikset ovat juuri tämän vuodenajan vitsaus kun on sekä kylmä että märkä. Tästä syystä olisi mielestäni parasta yrittää estää pennun turhat maassaistuskelut ja sisään tultaessa aina pitäisi kuivata koiran mahapuoli hyvin, vaikka föönaamalla - pääasia on ettei märät karvat jää 'hautomaan' peppupuolta. Olisi myös hyvä huolehtia siitä, että koira pääsee tyhjentämään rakkonsa usein. Jos koira juo riittävästi ja pissii tarpeeksi usein, luonto huolehtii erinomaisesti rakon huuhtelusta jolloin esimerkiksi virtsassa olevat pienet kiteet pääsevät ulos nopeammin eivätkä jää kehittymään suuremmiksi tai pakkautumaan sakaksi. Pari ruokalusikallista omenaviinietikkaa tai Molkosania juomavedessä tasapainottaa virtsan Ph:ta ihan mukavasti. Narttupennun kasvaessa ja juoksujen tultua myös virtsatiet kasvavat kokoa jolloin pienet kiteet tulevat paremmin ulos eivätkä ärsytä niin helposti virtsaputkea. Tämän takia olisi tärkeää, että steriloitavan nartun on täytynyt saada vähintäänkin yksi juoksu.

Syy siihen, miksi painotan lääkärikonsultointia aina virtsisepäilyn takia on se, että jos kyseessä on virtsakivet, niitä on monenlaisia ja hoitomuodot erilaisia. Eläinlääkärin täytyy myös varmistua siitä, että toistuvat virtsikset eivät aiheudu esimerkiksi munuaisten toimintahäiriöistä, virtsatieahtaumasta, rakenteellisesta ongelmasta tai sulkijalihaksen ahtaumasta.

Kaikkein tavanomaisin muoto on fosfaattikivet, jotka muodostuvat liian emäksisessä virtsassa - näihin sopii parhaiten virtsan hapattaminen C-vitamiinilla, metioniinilla, tai salmiakilla (itse en kannata salmiakkia koska se rasittaa eniten munuaisia). Myös luontaistuoteliikkeistä saatava Urtica Urens helpottaa fosfaattikiteistä kärsivää koiraa sakeuttamalla virtsan jolloin kiteet tulevat paremmin ulos. Se myös lisää pissan määrää. Urtica Urens-tablettien annostelu on koirakohtaista, omani sai 5 pilleriä päivässä 3 viikon ajan. Helpostusta asiaan saa myös kotoisesta nokkosesta, erityisesti rautanokkosesta joka on nokkosista se pienempi väiveennäköinen ja pienilehtinen. Jos koira ei ole allerginen mykerökukkaisille kasveille (esim. päivänkakkarat) voi koiran oloa helpottaa kotioloissa myös Echinaforcella. Max. 10 tippaa sekoitetaan pieneen määrään vettä ja roiskaistaan koiran kurkkuun 3 kertaa päivässä. Näitä Urtica Urens, Echinaforce tai mega-annos C-vitamiinia (1000 mg) ei saa jatkaa paria päivää pidempään juttelematta eläinlääkärin kanssa.

On olemassa myös harvinaisempia uraattikiteitä (esim. dalmatialaisilla), jotka taas kehittyvät tähän mennessä voimassa olevan tiedon mukaan liian happamassa virtsassa. Eli tässä tapauksessa virtsa pitäisikin saada muuttumaan emäksisemmäksi jollain alkaloivalla aineella (esim. allopurinoli). Jos työntää uraattikiteistä kärsivälle koiralle hapattavia aineita, alkaa 'katastrofin' ainekset olla valmiit.

Kolmas, ja kaikkein harvinaisin muoto on sitten kystiinit. Niitä tavataan enimmäkseen vain uroskoirilla ja nekin muodostuvat liian happamassa virtsassa. Ahdas virtsaputki saattaa olla yksi syy kystiinien muodostumiseen.

Jos koiralla on taipumusta virtsakiviin muodossa tai toisessa, täytyy ruokavalion suhteen huolehtia siitä, että sapuskassa ei ole liikaa proteiinia ja hivenaineita. Liiallinen magnesiumin ja fosforin määrä myös hapattaa virtsaa joka saattaa sitten taas johtaa uraattikiteiden ja kystiinien muodostumiseen. Oluthiivan käytön on epäilty - ehkä jopa todistettukin - lisäävän virtsakivien muodostusta. Tässä tapauksessa ehkä muiden B-vitamiinituotteiden käyttö olisi parempi vaihtoehto.

Jokatapauksessa eläinlääkärin on ensin tarkistettava tilanne tarvitaanko antibioottikuuria ja mielellään vielä tehtävä jälkitarkastus että kaikki on tosiaankin kunnossa. Varsinkin nuorten koirien ja pentujen omistajista saattaa jossain vaiheessa ruveta tuntumaan siltä, että koira on jatkuvassa antibioottikierteessä, mutta lohdutuksena voin sanoa että aikaa myöten tilanne kyllä helpottaa jos kyseessä ei ole mikään rakenteellinen tms. ongelma vaan ihan tavanomainen akuutti virtsis.

Nyt olen ammentanut tyhjiin tietämykseni sammion virtsisten osalta....ehkä joku muu voi vielä kertoa asiasta lisää.

Marisa